SOCIAL MEDIA

No niitä valintoja

Kuten monet teistä jo tietävätkin, irtisanouduin työstäni viime lokakuussa. Koulutukseltani olen siis sosionomi (AMK) ja työskentelin vakituisessa työsuhteessa vaikeasti kehitysvammaisten parissa. Sen tarkempia yksityiskohtia en halua blogissa kertoa, mutta joitakin irtisanoutumiseen johtaneita ajatuksia kirjoittelin lokakuussa täällä. Viime aikoina olenkin huomannut muutamien tuttujen puheissa ja käytöksessä erikoista fiilistä, sellaista kateuden ja harmituksen sekaista tunnetta siitä, että minä olen "päässyt" siitä oravanpyörästä pois. Faktahan on kuitenkin se, että asiat eivät muutu ellei niitä itse muuta. Minä haluan elämältäni (ja työltäni) jotain muutakin kuin vakituiset tulot, sillä vaikka raha tuo paljon asioita, se ei kuitenkaan yksistään tuo onnea. Siksi minä tein valinnan hypätä pois huonolta tuntuvasta työstä, kukaan ei sitä mahdollisuutta minulle kultalautasella tarjonnut. Eikä varsinkaan taputellut selkään ja hurrannut, kun sen lopulta tein.


Asiahan ei oikeasti muille kuulu, mutta halusin siitä nyt kuitenkin kirjoittaa. Joten tässäpä sitä nyt tulee. Sain siis te-toimistolta 90 päivän karenssin (eli työttömyysetuuden määräaikaisen menettämisen), sillä irtisanoutumiselleni ei katsottu olevan pätevää syytä. Suomeksi sanottuna, minulla ei siis ole ollut tuloja lainkaan tuon 90 päivän aikana (poislukien tekemästäni muutaman päivän sijaisuudesta saamani palkka). Tähän olin ennalta jo varautunut ja sitä varten säästänyt rahaa pidemmän aikaa. En siis ole elänyt mieheni siivellä, kuten monet ovat luulleet, vaan joka kuukausi olen maksanut kaikista laskuista ja muista menoista 50%, kuten aina aiemminkin. Ylimääräiset menot (eli siis shoppailu ja ylipäätään kaupoissa kiertely) olen tosin karsinut pois, niihin kun ei ole ollut varaa. Monesti minusta on tuntunutkin, että ihmiset perustelevat huonoon työhön (tai mihin tahansa muuhun) jäämistä sillä, että ei ole varaa lähteä. Ei minullakaan olisi ollut varaa jäädä työttämäksi, jollen olisi suunnitellut ja ennakoinut asiaa jo pidemmän aikaa. Elämä on täynnä valintoja ja minun valintani on ollut se, että valmistumisestani saakka olen säästänyt rahaa "pahan päivän varalle" enkä esim. matkustellut, kuten jotkut ystäväni tekevät useamman kerran vuodessa. Sen lisäksi, minä en juurikaan käy elokuvissa tai ulkona syömässä. Joten kyllä, matalapalkkaisella alalla työskenteleväkin voi säästää. Ja siinähän ei siis ole mitään pahaa, jos haluaa matkustella tai käydä ulkona. Kuten aikaisemmin jo sanoin, ne ovat niitä arjen valintoja, joita me kaikki elämässämme teemme. Me olemme myös valinneet mieheni kanssa sen, että meillä ei ole lapsia. Lasten kanssa olisi tietenkin vaikeampaa "heittäytyä tyhjän päälle", muttei silti mahdotonta.


Työ on kuitenkin niin suuri osa elämää, että siitä pitäisi mielestäni nauttia. Suurin toiveeni tällä hetkellä onkin päästä elämässäni siihen pisteeseen, että työ ja arki sen ympärillä tuntuisi mukavalta. Että töihin meneminen ei aiheuttaisi fyysistä eikä henkistä pahaa oloa. Että kesken työpäivän ei tarvitsisi mennä työpaikan vessaan itkemään. Sen vuoksi päätin irtisanoutuessani, että tämä on se "paha päivä", jota varten olen säästänyt. Nyt jos koskaan. Ja piru vie, minä olen sen ansainnut. Olen kuitenkin joka ikisen säästöön laitetun euron itse tienannut. Siksi en pystykään ymmärtämään, miksi se joitakin ihmisiä tuntuu niin kovin loukkaavan.


Tämän palopuheen perimmäinen ajatus olikin se, että jokaisella meillä on mahdollisuus valita. Miksi siis murehtia loputtomiin sitä, mitä ei juuri tällä hetkellä ole. Vaihtoehtona kun olisi valita toisin ja suunnitella tapa saavuttaa se. Vaikka se veisi vuosia. Nyt siis kohti uusia tuulia, jokainen meistä ansaitsee olla onnellinen!

26 kommenttia :

  1. Just niin Jossu! Mitaleilla on aina kaksi puolta, joten ei tosiaan kannata keskittyä kadehtimaan muitten valintoja, vaan tehdä ne omat. Kun jostain tinkii, saa aina jotain tilalle. Ennemmin tai myöhemmin. Ja vaikka nyt oon tän jotain neljäsataa kertaa varmaan jo sanonut, niin sanonpahan vielä kerran, että olet niin nuori, että ehdit vielä vaikka mihin. Olen edelleen iloinen sun puolesta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun kaikki ihmiset keskittyisikin vain omaan elämäänsä :) Mutta mä oon onnellinen juurikin nyt tässä hetkessä ja sehän se on tärkein! Ja se ei onneksi ole multa pois, jos joku haluaa kuluttaa omaa elämäänsä mun valintoja pohtien :D

      Ihana olet, vaikka sen neljännnensadannen kerran ♥

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus! Samanlaisen valinnan tein minäkin aikoinaan ja päivääkään en ole katunut!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ja kiva kuulla, että sinäkin koit päätöksesi täysin oikeaksi!

      Poista
  3. Ensimmäinen viesti lähti aivan liian aikaisin tai sitten se katosi bittiavaruuteen. Asia on juuri niin, kuten sanoit. Teit rohkean ja hyvän päätöksen. Olen aina sanonut, että vaikka työstään saisi kuinka hyvin rahaa, se ei ole sen arvoista, jos työ itsessään ei tunnu mielekkäältä. Oma hyvinvointi on kaikista tärkeintä. Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ainakaan minulle tullut, joten bittiavaruudessa taitaa olla :) Kiitos tsempeistä, oma hyvinvointi on ehdottomasti ykkösasia! Valitettavasti monet tajuavat sen liian myöhään... Kivaa loppuviikkoa sinnekin!

      Poista
  4. Hyvin kirjoitettu! Itse ihminen voi elämäänsä vaikuttaa ja tehdä valintoja. Toisen elämää ja valintoja ei kannata kadehtia vaan jokaisen kannattaa keskittyä siihen omaan elämään! Olet tehnyt rohkean valinnan ja uskon, että se loppupeleissä tuo sinulle hyvää! Ja olet tehnyt sen vielä vastuullisesti, eli tuo säästäminen osoittaa minusta sitä, että olet ollut jo työssä käydessä valmis tinkimään jostain saadaksesi jotain parempaa! Olet niin nuori vielä, että sinä ehdit ja saavutat elämässäsi vielä vaikka mitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä, olen täysin varma, että päätökseni oli oikea! Jokainen meistä tekee elämässä omat valintansa ja itsellemmehän me elämää elämme, emme kenenkään toisen mieliksi. Siksi haluankin nyt kokeilla jotakin muuta enkä murehtia vanhana kaikkea sitä, mikä jäi kokematta. Asiat eivät aina suju helposti ja joskus kaadutaan, mutta mitä sitten? Silloin noustaan ylös, pyyhitään kura polvista ja kokeillaan uudestaan :)

      Poista
  5. Olen iloinen puolestasi <3 Sydäntä pitää kuunnella ja tein aikoinaan saman päätöksen. Itse en edes miettinyt mitä muut ajattelevat, koska päätös oli minun ja olin myös säästänyt pahan päivän varalle. Paljon tsemppiä sinulle ja onnellisia päiviä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 En mä oikeasti välitäkään siitä mitä muut ajattelee, oon aina tehnyt sydän edellä päätöksiä :) Tai no sen verran näköjään mietin muiden ajatuksia, että halusin kertoa asian todellisen laidan niille "helppohan sun on, kun mies elättää" -ajattelijoille, joihin oon valitettavasti törmännyt. Että tässä se nyt oli, tämä tyttö kyllä seisoo omilla jaloillaan :)

      Poista
  6. Kiitos, juuri tätä tsemppiä tänään tarvitsin.

    VastaaPoista
  7. Hear, hear!! Noin se on kuule tehtävä, jos jotain muutosta meinaa saada! Jätin itse myös vaki-duunin ja hyppäsin pois, kun ainoa työstä saatu asia palkan lisäksi oli paha olo, stressi ja lopulta jonkun asteinen burn out. Se oli elämäni viisain päätös ja ilman sitä en nyt olisi elämäni parhaimmassa työpaikassa. 😊 Tsemppiä!! Teit ihan oikein!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä näin on! Turha se on surkutella päivät kurjuutta eikä kuitenkaan olla valmis tekemään asialle mitään. Onneksi teitäkin löytyy, jotka tehneet saman hypyn <3

      Poista
  8. Hienon päätöksen teit ! HYvä sinä! Ihmisillä on tapana naristava valittaa ja olla kateellisia muille, mutteivät ole itse valmiita tekemään asioille mitään! Se on uskomatonta ja järki meinaa lähteä sellaisten ihmisten kanssa. Huh!

    Hyvä sinää!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos S! Sanopa muuta, raskasta kuunnella joidenkin ihmisten narinaa (ja pahimmillaan vielä minun valintojeni arvostelua siihen päälle) ja sitten kun yrittää ehdottaa jotakin ratkaisua, niin vastaus on heti, että en mä voi/jaksa/pysty... Asioilla on tapana järjestyä ja elämä kantaa, siinäpä minun mottoni tähän hetkeen!

      Kivaa viikonloppua!

      Poista
  9. Hyvä kirjoitus! Hyvä sinä!
    Muilla on usein tapana muka tietää asiat paremmin kuin itse, mutta jokainen on vapaa tekemään itse omat päätöksensä ja ratkaisunsa. Oman itsensä onni kun on tässä elämässä etusijalla. Vasta sitten voi tehdä myös muut onnelliseksi.

    Itse tein hieman samanlaisen ratkaisun vuosia sitten, kun juuri ennen lopputyötä päätinkin jättää DI:n opinnot kesken ja jäädä pohtimaan omaa alaa. Useampi vuosi siinä meni, mutta nyt tunnen olevani omassa ammatissani, käsityöläisenä. Raha-asiat olisivat varmasti olleet paremmin, jos olisinkin jatkanut tekniikan parissa, mutta muut arvot saivat ratkaista.

    Tsemppiä tulevaan, mitä se ikinä tuokaan tullessaan!

    //Kaisa J - Koti-ikävä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on muuten niin totta, että ensin pitää olla itse onnellinen, jotta voi ketään toista tehdä onnelliseksi!

      Sullakin ollut todella rohkea päätös ja hyvinhän siinä kävi :) Joskus täytyy vaan hypätä pois mukavuusalueeltaan ja uskaltaa! Rahaa ei varmaan kenelläkään meistä ole liikaa, mutta mielekäs työ voittaa rahakkaan ja huonon 100-0.

      Mukavaa viikonloppua! Ja kiitos tsempeistä :)

      Poista
  10. Rohkeita päätöksiä ja valintoja<3 Ja se on niin totta, että jokaisella on mahdollisuuksia tehdä valintoja oman elämänsä suhteen. Jos itsestä tuntuu, että valinta oli oikea, niin sitä se sitten on ollut! Onnellisuus ennen kaikkea<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, onnellisuus ennen kaikkea! Jokainen meistä on itse vastuussa elämästään ja valinnoistaan.

      Hauskaa viikonloppua!

      Poista
  11. Hyvin kirjoitettu, samoja asioita olen itsekin pohtinut. Voisin myös kirjoittaa pitkän stoorin aiheesta "kateus".
    Hienoa että olet uskaltanut harpata tuntemattomaan muutoksen toivossa! Toivottavasti löydät työn, joka palkitsee sinut muutenkin kuin rahallisesti. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu! Tuo kateus on kyllä ihan jotakin käsittämätöntä...
      Uskon siihen, että elämä kantaa ja myönteisellä ja avoimella asenteella saa varmasti paljon uusia mahdollisuuksia :)

      Mukavaa sunnuntaita!

      Poista
  12. Hieno homma! Jokainen tekee todellakin omat päätökset! Itsekkään ei ole pariin vuoteen ollut missään "herkku työssä", ja kokoajan aattelin, että tämä on vaan väliaikaista, ennen kuin löytää parempaa. No, nyt näyttää siltä, etten voi jatkaa nykyisessä työssä enään sairastumisen takia, ja olo on helpottunut. Eiköhän se elämä anna jotain uutta tilalle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävää että sairastuit, mutta ihanaa on kuulla, että pois pääsy huonosta työstä helpotti mieltä :) Se kertoo kyllä siitä, että työ ei antanut sinulle muuta kuin palkan. Tsemppiä jatkoon, elämä osaa aina yllättää!

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.