Puukiuasta valitsemassa: Maxi-IKI vs. Harvia Legend

V:n mökkiaitan remontti on viimeisiä silauksia vaille valmis (ja kuvia tulossa heti, kun kuvaamaan ehdin), joten seuraavaksi voimme keskittyä mökkisaunaan. Alun perin ajattelimme siirtää saunan remonttia ensi kesään, mutta huhtikuussa mökillä käydessämme, V astui saunan lahonneesta lattiasta läpi. Keskellä saunaa ammottava reikä ratkaisikin remonttiaikataulun puolestamme, joten tällekään kesälle ei tule tekemisen puutetta. Aiomme repiä paneloidun saunan täysin auki, jotta näemme, onko kosteus noussut hirsiseiniin. Tämä mahdollistaa myös saunan kokonaisvaltaisen uusimisen ja päätimmekin laajentaa saunaa lähes käyttämättä jääneen pukutilan verran. Itse ainakin arvostan väljää, toimivaa ja ennen kaikkea turvallista pesutilaa kantovedellä pestäessä, vanhassa saunassa kun sai jatkuvasti varoa polttamasta itseään kuumaan kiukaaseen. Uusi sauna onkin jo pääpiirteittäin suunniteltu ja tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus aloittaa vanhan saunan purkuhommat ja toivottavasti päästä myös uutta lattiaa rakentamaan.

Puukiuas onkin ainoa, joka on tuottanut valinnan vaikeutta. Uudella saunalla tulee olemaan kokoa noin 20 m3, jonka lisäksi eristämätön hirsiseinä kasvattaa kiukaan tehontarvetta. Tekniset ja ulkonäölliset asiat huomioon ottaen, kärkikaksikkoon on noussut Harvia Legend 300 sekä IKI-kiukaan Maxi-IKI.

Kuvat: Harvia ja IKI-kiuas

Olimme jo ulkomuodon (ja mustan värin) vuoksi kallistumassa Harvian Legend -kiukaaseen, mutta jokin siinä kuitenkin tökki. Aikamme asiaa googletettuamme, löysimme paljon keskusteluja, joissa Legendin kerrottiin ruostuneen ja mustan maalin rapisseen alle kahdessa vuodessa. Myös takuuasioiden hoitaminen Harvian kanssa on ollut useamman ihmisen mielestä erittäin hankalaa eikä ko. firmasta ole saatu asianmukaista palvelua. Jotta päätöksemme ei kuitenkaan perustuisi pelkkään toisen käden tietoon, V selvitteli kiukaiden rakenteita. Maxi-IKI -kiukaassa 360 asteen komponenttirakenteinen kiertoputki kulkee kiukaan sisällä, kivimassan välissä, mikä takaa kivien tasaisen lämpiämisen. Harviassa puolestaan on perinteinen kamiinaratkaisu, jossa putki nousee tulipesästä suoraan ylöspäin. Meillä ainakin nousi epäilys siitä, mahtaako Harviassa alimmat kivet lämmetä ollenkaan. Ja jotta päätöksemme olisi vielä helpompi, IKI-kiukaan perustaja Jouni Kerrman on ollut se ensimmäinen verkkovaipparakenteisen kiukaan kehittäjä. Annettakoon siis kunnia hänelle, jolle se kuuluu. Meidän äänemme (ja rahamme!) päätyvät näillä näkymin IKI-kiukaan laariin.

Onko sinulla kokemusta jommasta kummasta kiukaasta?

Valoa aitan minikeittiöön

V:n mökkiaitan remontti olisi tarkoitus saada valmiiksi tänä kesänä ja toivon mukaan pääsemme viikon päästä jo aloittelemaan keittiökalusteiden asennusta. Ikeasta haettu miniköökki on kuukauden päivät odotellut autotallissa mökille vientiä, mutta näillä leveysasteilla ei autolla ole ollut mökille mitään asiaa - lunta kun on auraamattomalla mökkitiellä ollut vielä tälläkin viikolla parikymmentä senttiä. Meillä onkin ollut hyvää aikaa miettiä aitan valaistusasioita, niitä kun en viime syksynä sisällyttänyt mökki- ja aittaremontista tekemääni sisustussuunnitteluopintojen lopputyöhön.

Mökillä ei ole lainkaan sähköjä, vaan tarvittava virta saadaan aurinkopaneeleista. Näin ollen tulevan valaistuksen täytyy sopia 12 voltin järjestelmään. Ja se kaventaakin valikoimaa melko reippaalla kädellä. Suurimmaksi haasteeksi onkin muodostunut pienen keittiön työtason valaistus. Hirsiseinän suojaksi tullaan asentamaan lasi ja se kiinnitetään todennäköisesti U- ja Z-profiilin alumiinilistoilla. Koska keittiöön ei tule yläkaappeja, ei valaistusta (esimerkiksi led-nauhaa) voi kiinnittää kaappien alaosaan. Äkkiseltään voisikin ajatella, että led-nauhan saisi lasin kanssa samoihin alumiinilistoihin kiinni. Mutta ei, tuntikausien googlettamisesta huolimatta, emme löytäneet sellaista listaa, johon mahtuisi sekä lasi että led-nauha, ainakaan mitenkään siististi. Ilmeisesti olemme ainoat, jotka kyseistä 2-in-1 listaa kaipaisimme.

Työtason päällä riippuvat valaisimet toisivat aittaan kaipaamaani ilmavuutta,  mutta koska seinälle on ollut suunnitteilla kevyt avohylly laseja, kahvikuppeja, kahvia yms. varten, roikkuisivat valaisimet hyllyn tiellä. Olenkin kallistumassa kovasti sen suuntaan, että seinään asennetaan kaksi mustaa seinäspottia. Ja koska valaisimet täytyy asentaa pintavetona, tulee johtojenkin olla mustat. Korosta sitä, mitä et voi peittää. Ehkä paras neuvo ikinä.

Kuva: Sunwind

Täältä voit lukea aitan paneelikaton maalauksesta ja täältä löydät jutun lattian uudesta väristä. Melkoisen muutoksen on aitta kokenut jo nyt.

Aurinkoista viikonloppua!

Onnellisuuskuplassa

Eilinen lauantaipäivä kului Oulussa sisustussuunnitteluopinnoissa ja olipahan mahtava päivä. Ihana Niina Ahonen luennoi meille stailaamisesta ja täytyy kyllä myöntää, että kyseinen luento oli koko opintojen parasta antia. Se energia ja ilo, mikä Niinasta paistoi, oli uskomatonta. Aivan mieletön nainen!

Lisäksi Niinalla on hyvin samantapainen tausta kuin allekirjoittaneella, joten muutaman minuutin keskustelu tämän hetkisestä tilanteestani ja Niinan rohkaisevat ja kannustavat sanat, saivat minut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että viimesyksyinen irtisanoutumiseni, oli elämäni paras päätös.  
Mul on all good everything.

Iloa uuteen viikkoon!

Hyväksytty

Blogin facebook -seuraajat tietävätkin jo, mitä täällä on viime päivät jännitetty. Eilen ja toissapäivänä oli sisustussuunnitteluopintojeni ensimmäisen näyttötehtävän esitykset ja minua ainakin kauhistutti jännitti hurjasti esitellä ihka ensimmäiset tekniset piirrokseni.

Kahden hengen asuintilojen suunnittelu 4m x 4m x 4m kuutioon oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja todella opettavainen tehtävä ja mahtavaa oli nähdä, kuinka erilaisia tilasuunnitelmia oli kukin tehnyt. Hirmuisesti sitä onkin jo oppinut viiden kuukauden aikana, vaikka alussa tuntui, ettei päähän jää yhtään mitään. Ja entiselle kuvisopettajalle tiedoksi, minä sittenkin osaan piirtää.

Kivaa torstai-iltaa!

Piirtää, piirtää, jaksaa jaksaa

Ai mitä täällä on tehty?

Keittiön ruokapöytä on muuttunut piirustuspöydäksi ja allekirjoittanut on kynä sauhuten yrittänyt saada valmiiksi yhtä elokuun alussa esiteltävää sisustussuunnitteluopintojen etätehtävää. Kahden hengen asuintilojen saaminen 4m x 4m x 4m kuutioon ei ehkä ole helpoimmasta päästä, mutta kovasti on piirtäminen ja kumittaminen kyllä opettanutkin. Vielä ei tosin olla esittelykunnossa, joten ensi viikkokin huominenkin taitaa kulua kuution parissa.

Kivaa torstai-iltaa!

Harjoittelua

Uusi viikko ja uudet kujeet. Minä olen tänään keskittynyt V:n mökkiaitan mallintamiseen remontointia varten. Suunnitelmia onkin mielessä monia ja innolla odotan, milloin päästään aitan kimppuun.

Hauskaa myös saada ihan konkreettista asiakasharjoitusta, vaikka V:n vapaan käden mittapiirrokset eivät alussa naurattaneetkaan.

Energiaa uuteen viikkoon!

Valmiina opintielle

Huomenna ne sitten alkavat, kauan odotetut sisustussuunnitteluopinnot. Eikä turhaan mitään pehmeää laskua uuteen arkeen, vaan heti aloitetaan kunnon rytinällä ja kahdella ympäripyöreällä päivällä: aamusta yrittäjyysvalmennukseen, josta kiireen vilkkaa auton nokka kohti Oulua, iltamyöhällä ajomatka kotiin nukkumaan ja keskiviikkona sama setti uusiksi. Eipähän tule tekemisen puutetta.

Reppuun on kuitenkin pakattu kauniin muistikirjan (ja upouuden suhdeviivaimen) lisäksi hyvää mieltä, oppimisen intoa ja hymy. Joten eiköhän tämä tästä.

Iloista alkanutta viikkoa!

Ensimmäinen askel

Vaikka maanantaina hajonnut läppärini onkin lopullisesti menetetty tapaus (eikä uutta konetta ole näköpiirissä), niin tällä hetkellä fiilis on kuitenkin iloinen, innostunut ja onnellinen.

Iloinen siitä, että maanantaina aloitin Hiomo yrittäjyysvalmennuksessa mahtavien kouluttajien ja upean ryhmän kanssa. Innostunut siitä, että kuukauden päästä aloitan Sisustusakatemiassa Oulussa sivutoimiset sisustussuunnitteluopinnot. Ja onnellinen siitä, että ensimmäistä kertaa elämässäni tunnen olevani menossa oikeaan suuntaan.

Ensimmäinen askel kohti unelmia on otettu!