Opintojeni loppusuoran lähestyessä, on mieleeni hiipinyt useammankin kerran ajatus siitä, että tulevaisuuden työni löytyvät todennäköisesti Etelä-Suomesta. Ajatus on ollut samaan aikaan innostava, mutta myös pelottava. Olen toki kotoisin Lahdesta ja viettänyt suurimman osan elämästäni Lahden ja pääkaupunkiseudun taajamissa, mutta Kajaanista on kuitenkin tullut koti. Tänne minä muutin V:n perässä lähes kuusi vuotta sitten ja tänne me rakensimme yhteisen elämän. Vaikken missään vaiheessa ole ajatellut Kajaanin olevan loppuelämämme paikka, on tunneside ensimmäiseen omaan kotiin vahva. Kodista onkin tullut minulle erittäin rakas paikka ja sen merkitys on kasvanut entisestään viettäessäni viikot Rovaniemen opiskelijaboksissa. Vaikkei talomme se unelmatalo olekaan, on seinien sisällä jotain paljon tärkeämpää.
Aina silloin tällöin olen leikitellyt ajatuksella Etelä-Suomeen palaamisesta. Sukulaiset ja lapsuudenystävät olisivat lähempänä ja rakkaiden merkkipäiviin osallistuminen helpompaa. Kuitenkin nyt, kun valmistuminen alkaa muuttua kaukaisesta tavoitteesta hetki hetkeltä konkreettisemmaksi, ei ajatus lähtemisestä tunnukaan niin helpolta. Vaikka olen melko sopeutuvainen ihminen ja asunut jo tähän mennessä elämääni neljällä eri puolella Suomea olevalla paikkakunnalla, on Kajaanissa jotakin ainutlaatuista. Elämä täällä on helppoa, sillä kauppoihin, terveyspalveluihin ja kulttuuritapahtumiin on lyhyt matka. Historialliset rakennukset elävöittävät katukuvaa ja keskellä Kajaaninjokea seisovat Kajaanin linnanrauniot ihastuttavat kerta toisensa jälkeen. Ja se luonto, toistaiseksi en ole mistään muualta löytänyt yhtä puhdasta ja kaunista luontoa kuin Kainuusta. Oulujärvi saarineen ja uimarantoineen, läheiset vaarat ulkoilureitteineen ja kaupunkia halkova joki ympäristöineen tarjoavat kauniiden maisemien lisäksi monia harrastusmahdollisuuksia. Kajaanissa luonto on jatkuvasti läsnä.
Oli tulevaisuudessa kotimme missä tahansa, pieni pala Kajaania tulee aina kulkemaan mukanamme. V katseli tätä upeaa Blawhi Graphicsin karttajulistetta jo vuosi sitten Kuopio Designmarketissa, joten kun Kristiina halusi tämän meille antaa, ei vastausta tarvinnut miettiä kahdesti. Vaikken sitä tänne muuttaessani voinut kuvitellakaan, on Kajaani vienyt palan sydämestäni.
Leppoisaa loppuviikkoa! Ihan käsittämätöntä, että kohta on jo toukokuu.
