Jouluinnostuksestani huolimatta, meidän joulukoti näyttää tänä vuonna harvinaisen minimalistiselta. Ei meillä aiempinakaan vuosina ole punaisia tonttuja nähty eikä kotia ole kuorrutettu koristeilla lattiasta kattoon, mutta ero on silti selkeästi havaittavissa. Suurimman muutoksen tekeekin kuusi. Perinteisesti kuusemme on koristeltu punaisilla ja hopeisilla palloilla, valoilla ja koristenauhoilla sekä hopeisella kimaltavalla tähdellä unohtamatta tietenkään joulunpunaista kuusenalusmattoa. Tänä vuonna meille kuitenkin haettiin pieni, maljakossaan hieman vinossa seisova kuusi, jonka päätin jättää kokonaan koristelematta, se kun on kovin sympaattinen ja kaunis ihan sellaisenaan. Ja tämän päätöksen myötä, kaikki kiille ja kimalle sekä punainen väri on poissa. Tämän joulun tunnelman tekeekin pelkistetyn pikkukuusen lisäksi kynttilät ja kukat sekä erilaiset koristetähdet. Tänä vuonna vähempi tuntuu juuri sopivalta.
Vietämme V:n kanssa joulua rennosti kahdestaan ja meidän jouluumme on perinteisesti kuulunut syömistä, joulusaunaa, lukemista, elokuvia ja hieman lisää syömistä. Parasta onkin vain olla ja nauttia toisen seurasta ilman mahdottomia odotuksia ja kuvitelmia siitä, millaista täydellisen joulun pitäisi olla. Meille tulee joulu, vaikka kaapit on siivoamatta, lattiat luuttuamatta ja joululaatikotkin on Saarioisten äitien tekemiä. Joulusta onkin näin aikuisiällä tullut vuoden parasta aikaa ja itselleni se merkitsee ennen kaikkea rauhoittumista ja hetkessä elämistä. Minun jouluni ei siis vaadi valtavaa tonttuarmeijaa tai kirkkaana vilkkuvia valoja. Minun jouluni syntyy tunteesta - siitä, että tässä ja nyt on hyvä olla.
Tunnelmallista joulunaikaa!
