SOCIAL MEDIA

Ihana Ninnimoi ja lahjavinkki kevään juhliin

Tiedättehän, kun on palvelua ja sitten on PALVELUA. Piipahdimme V:n kanssa viime lauantaina Kuopio Designmarketissa, jossa monien muiden upeiden yrittäjien kanssa omaa pistettään piti Ninnimoin ihana Nina. Ninnimoi on sotkamolaisen Ninan yhden naisen yritys, joka tarjoaa ammattitaidolla suunniteltuja paperituotteita aina postikorteista ja julisteista tilaustyönä tehtyihin tuotteisiin. Tiesinkin jo ennakkoon haluavani piipahtaa Ninan myyntipöydässä ja tarttuihan sieltä tälläkin kertaa jotakin pientä mukaan.


Kerroinkin siinä myyntipöytää tutkaillessani Ninalle, kuinka eräs ystävänpäiväksi lähettämäni Ninnimoin kortti oli hävinnyt postissa eikä ystäväni ole tähän päivään mennessä sitä saanut. Ja arvatkaapa mitä Nina teki? Sujautti pienen ostokseni mukaan ilmaiseksi uuden Oot ihan super -kortin ja käski minun toimittaa se ystävälleni henkilökohtaisesti. Menin niin hämilleni tilanteesta, etten tainnut edes tajuta kiittää Ninaa tarpeeksi. Nämä ovat niitä pieniä (mutta sitäkin merkittävämpiä) juttuja, joilla jää varmasti asiakkaan mieleen.



Jos siis etsit kevään juhliin persoonallisia lahjoja, suosittelen tsekkamaan Ninnimoin verkkoakaupan tarjonnan.


Unelmoi, mee, tee ja heitä kuperkeikka! Iloista vappuviikonloppua!

Kumiviikunan pauloissa


Sain ystävältäni maaliskuussa kumiviikunan pistokkaan, jonka annoin rauhassa kasvatella juuriaan vedessä. Toissa viikolla oli juuret kasvaneet jo niin suuriksi, että päätin istuttaa viikunan multaan. Tiesinkin heti, että haluan sille perinteisen punasaviruukun ja ovathan ne viikunan kanssa kuin luodut toisilleen.



Kiitos I vielä tätäkin kautta, nyt täytyy vain yrittää pitää tuo ihanuus hengissä...


Kivaa alkanutta viikkoa!

Wanted: Maailman mukavin nojatuoli

V:n mökiltä löytyi maailman mukavin nojatuoli enkä todellakaan liioittele nyt yhtään. Yhdessäkään kokeilemassani tuolissa ei ole koskaan ollut niin miellyttävää istua kuin tässä kyseisessä kaunottaressa. Mittasuhteet ovat täydelliset ja istuma-asento ergonominen. Mielellämme siis kotiuttaisimme toisenkin samanlaisen jotta vältyttäisiin perheriidoilta mökkireissuilla. En kuitenkaan löytänyt tuolista mitään valmistustietoja, leimoista puhumattakaan. Kankaan kunnosta ja niittauksista päätellen, tuoli on uudelleen verhoiltu, joten ihana kukallinen kuosi ei varmaankaan ole alkuperäinen.


Mutta tuo runko, siitä saattaisi joku tunnistaa. Yksinkertainen, siro ja kertakaikkisen upea. Nojatuoli lienee hankittu 60- tai 70-luvulla ja suurimpana kysymysmerkkinä (ahkerasta googlettamisesta huolimatta) roikkuukin se, onko tuoli jonkin huonekalutehtaan tuotannossa ollut malli vai yksittäisen puusepän uniikki taidonnäyte.


Osaisitko sinä kertoa tuolista jotain?

Pääsiäistervehdys


Iloista pääsiäisen aikaa! Kiva kun olet siellä <3

Pienesti pääsiäistä

Meillä ei pääsiäistä koristella kovinkaan runsaasti eikä tämäkään vuosi tee poikkeusta sen suhteen. Rairuoho minun oli tarkoitus kylvää, mutta olin laittanut siemenpussin niin hyvään talteen, etten enää löytänyt sitä. Viime viikonloppuna innostuin kuitenkin kokeilemaan tyhjennettyjen kananmunien koristelua ja se osoittautuikin melkoisen koukuttavaksi puuhaksi. Vapaalla kädellä piirtelin mustalla tussilla kuvioita ja vaikka työnjälki ei ihan priimaa olekaan, niin tykkään kyllä kovasti.



Narsissit eivät tänä vuonna houkuttaneet, joten niiden sijaan nappasin ruokaostoksilta helmililjan. Saattaa tosin olla, että joudun pääsiäisenä hakemaan vielä uudet kukat, niin hurjasti tämä on jo kasvanut. Ehkäpä otan nipun keltaisia tulppaaneja.


Koristeletko sinä pääsiäistä?

DIY Tv-taso

Opiskelijaboksiini muuttanut televisio on ollut syyskuusta asti huoneeni lattialla ja sitä onkin ollut melkoisen epäergonomista katsoa niin matalalta. En ole kuitenkaan halunnut maksaa "oikeista" tv-tasoista, sillä ajatuksissa on pyörinyt sellaisen tekeminen itse. Ja mitä pienempiin osiin tason saisi, sitä parempi. Asun nimittäin neljännessä kerroksessa ja talomme minihissiin ei mahdu juuri mitään. Edelleen on traumat siitä, kun V:n kanssa kannoimme 120 senttistä runkopatjasänkyäni kierreportaita neljänteen.


Sainkin opiskelukaveriltani ilmaiseksi kaksi hieman kulunutta hyllylevyä, jotka päällystin valkoisella puukuvioisella DC fixillä. Ja toinen ihana luokkakaverini käytti minua autolla rautakaupassa, josta matkaamme lähti neljä kuuden kilon painoista pilariharkkoa. Harkot maksoivat 8 euroa ja 16 euron isosta DC fix rullasta jäi vielä lähes puolet jäljelle. Tämän tee-se-itse tv-tason hinnaksi ei siis tullut kuin vajaa parikymppiä. Täydellinen opiskelijabudjetin ratkaisu! Ja vieläpä sopivan rouhea minun makuuni.



Aurinkoista lauantaita!

Kun Marimekko petti

Mä rakastan Marimekkoa ja etenkin usealla eri kuosilla saatavilla oleva Oiva -astiasarja on löytänyt pysyvän paikan sydämessäni. Olenkin muotoiluopintojeni aikana tutustunut paremmin Marimekon historiaan ja voinut vain ihailla sen kykyä uudistua ja pysyä ajan hermolla vuosikymmenestä toiseen. Muistan myös sanoneeni opintojeni alussa, että haaveeni on jonakin päivänä olla Marimekon luova johtaja... Ja näköjään se tuli sitten julkistettua täälläkin.


Koska äitini tietää Marimekko innostukseni, sain häneltä viime syksynä syntymäpäivälahjaksi Marimekon lahjakortin. Ja heti joulukuussa sain viimein päätettyä, mihin haluaisin sen käyttää. Uusille pyyhkeille oli tarvetta ja koska meillä on aiemminkin ollut lahjaksi saatuja Marimekon pyyhkeitä, päätin panostaa kahteen muhkeaan kylpypyyhkeeseen mustavalkoisella Varvunraita-kuosilla. Pyyhkeet tuntuivat miellyttävän pehmeiltä ja paksuilta ja ajattelin, että kerrankos sitä "tuhlaa" tavallista kalliimpiin pyyhkeisiin.


Pesin pyyhkeet ennen käyttöönottoa ja innoissani odotin ensimmäistä käyttökertaa - ja petyin. Pyyhkeistä jäi iholle mustaa nukkaa. Ajattelin, että nukkaaminen häviää pesujen myötä ja pesinkin pyyhkeitä ahkeraan ohjeiden mukaan. Mutta ei. Helmikuun loppupuolella lähetin reklamaation kuvien kera Marimekolle ja kysyin, mistä pyyhkeiden runsas nukkaaminen voi johtua. Vastaukseksi sain selityksen froteen toiminnasta ja siitä, kuinka nukkaaminen kuuluu alussa asiaan, mutta sen kyllä pitäisi kohta puoliin loppua. Pyyhkeitä on nyt pesty joulukuusta asti ja edelleen, huhtikuussa, ne nukkaavat. Ensimmäistä kertaa ikinä, voin sanoa pettyneeni Marimekkoon. Ja pahasti. Brändi ja laatu eivät todellakaan kulje aina käsi kädessä.


Yritänkin kovasti toipua tästä pyyhe-episodin aiheuttamasta säröstä Marimekko rakkauteeni ja lohduttautua sillä, että onpahan ainakin yksi kehityskohde, josta kertoa, kun aikanaan sitä luovan johtajan paikkaa haen...

Tsemppiä viikkoon! Täällä tuntuu jo näin tiistai-iltana, että perjantai voisi tulla hieman nopeammin.