Tuotemuotoilu on ehkä helpoin ymmärtää, se kun liittyy konkreettiseen tuotteeseen. Monet ihmiset tuntuvat päivittelevän joidenkin tuotteiden hintoja, ymmärtämättä kuitenkaan sitä, kuinka paljon työtä toimivan tuotteen suunnitteluun ja valmistamiseen käytetään. Ja toimivalla tarkoitan tässä nyt esimerkiksi tuolin kestävyyttä ja miellyttävää ulkonäköä. Esimerkiksi Alvar Aallon kehittämä, huonekaluteollisuuteen vallankumouksellisesti vaikuttanut L-jalkarakenne, on yksi Aallon suurimmista saavutuksista ja Aallon tuotteet ovat edelleen suosittuja niin suomalaisissa kodeissa kuin kansainvälisillä muotoilumarkkinoilla. Paljon myydyt (ja myös kopioidut) Aallon jakkarat valmistetaan Suomessa massiivipuusta. Kotimainen työ ja aito materiaali nostavat tuotteen hintaa, joten luonnollisestikaan näitä tuotteita ei voida myydä halpatyömaissa valmistettujen vanerijakkaroiden hinnalla. Muotoilijan tehtävä onkin kehittää ideasta kaupallinen tuote käytettävissä olevien resurssien avulla. Tuotemuotoilija joutuu siis tasapainoilemaan valmistajan taloudellisten, tuotannollisten ja logististen vaatimusten välillä ja huomioimaan lisäksi käyttäjän tarpeet niin ergonomian, käytettävyyden kuin esteettisyyden kannalta.
Muotoilua on kuitenkin olemassa myös vähemmän kolmiulotteisessa muodossa. Muotoilijan työ voi olla erilaisten käyttöliittymien (UI) suunnittelua, jolloin suunnittelun keskiössä on käyttäjä ja hänen tarpeensa. Koska käyttöliittymä toimii vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa, on muotoilijan ymmärrettävä kenelle ja miksi, hän kyseistä käyttöliittymää suunnittelee. Hyvin toimivaa käyttöliittymää ei useinkaan tule edes ajatelleeksi, mutta huonosti toimiva saa verenpaineen nousemaan ja suusta lentämään pari ärräpäätä.
Myös palveluja voidaan muotoilla ja olenkin opintojeni aikana innostunut kovasti palvelumuotoilusta. Palvelumuotoilu on palvelujen ja asiakaskokemusten kehittämistä muotoilun menetelmin. Koska palvelumuotoilun keskiössä on käyttäjä, asiakasymmärrys ja empatia käyttäjän tarpeita kohtaan on tärkeää. Palvelumuotoilu perustuukin luovan ja analyyttisen ajattelun yhdistävään sekä käyttäjiä osallistavaan suunnitteluprosessiin, joka voidaan tarvittaessa toistaa useita kertoja, kunnes havaittuun ongelmaan on löydetty asiakkaalle arvoa tuottava ratkaisu. Koska lopputulos parantaa palvelun laatua, luo se palveluntuottajalle liiketoiminnallista lisäarvoa. Olenkin huomannut aiemman työkokemukseni sosiaalialalla tuovan minulle arvokasta osaamista asiakasymmärrysvaiheeseen ja uskonkin sosionomin tutkinnosta olevan minulle ainoastaan etua palvelumuotoilijan työssä.
Victor Papanekin mukaan muotoilu on merkityksellisen järjestyksen luomista. Itse pidän tästä määrittelystä, sillä se ei lokeroi muotoilua mihinkään tiettyyn kategoriaan. Muotoilijan luoman järjestyksen avulla tunnistamme tuotteen tai palvelun ja osaamme käyttää sitä, esimerkiksi oven kahva ohjaa ihmistä oven käyttöön. Parhaimmillaan tämä merkityksellinen järjestys on
myös esteettinen.
Oli muotoilun kohde mikä tahansa, muotoilun ammattilaisille on yhteistä muotoiluajattelu, jossa luovia ideoita testataan varhain eikä epäonnistumista pelätä, sillä kokeilujen kautta syntyy parhaat innovaatiot. Muotoiluajattelu onkin abduktiivista päättelyä, jossa mietimme suuren joukon mahdollisia selityksiä ja yksitellen käymme ne läpi päätyen lopulta parhaaseen vaihtoehtoon. Mielestäni muotoilu on siis myös luovaa ongelmanratkaisua.
Mitä muotoilu sinulle merkitsee? Ja mitä olet mieltä, haluaisitko lukea enemmän näitä opintoihini liittyviä postauksia?
