SOCIAL MEDIA

Lauantaipuhdetta

Meitä omakotitaloasujia on kahdenlaisia: heitä, jotka nauttivat täysin rinnoin pihan kuopsuttamisesta, kasvimaan suunnittelusta ja kesäkukkien nyppimisestä ja sitten on meitä, joille ruohonleikkuu ei aiheuta kovinkaan suuria kiksejä, pihatyöt ovat välttämätön paha naapurisovun ylläpitämiseksi eikä hortonomin taitojakaan ole liiemmin siunaantunut. Arvaattekin varmaan, kumpaan ryhmään allekirjoittanut kuuluu. Tämän lauantain kuitenkin pyhitimme V:n kanssa pihatöille ja hieman hymyilytti ennen homman aloitusta käyty keskustelu:

"Pitäisikö meidän katsoa Googlesta, miten noita puita ja havuja leikataan?"
"Eikä tarvi, leikataan vaan".



Minulla kun ei kovinkaan suurta tunnesidettä ole tontilta löytyviin kasveihin, niin V:n päästään keksimä leikkaustaktiikka ei valtavan suurta vahinkoa voi aikaiseksi saada. Toinen omenapuu menetettiin viime syksynä jäniksille eikä viinimarjojakaan ole innosta kiljuen tullut poimittua. Koiraa lähempänä oleva omppupuu on kuitenkin saanut olla rauhassa ja siitä löytyi jo silmuja. Eipä sitten siihen koskettu ollenkaan.


Tulipa jälleen mieleen se ajatus, että jos meikäläinen joskus rakentaa talon, niin sille tontille ei kyllä istuteta muita kuin havuja. Ja mansikoita. Siinäpä pihasuunnittelijalle ihmettelemistä. Ei sillä, ei kai sitä voi kiistää, etteikö omasta maasta kerätyt marjat maistuisi tai kukkiva omenapuu näyttäisi upealle. Minun mittapuullani se vaan vaatii liikaa työtä. Onneksi on edes piristävät kumpparit.


Ja lisäbuustia hommaan antoi grillikauden avaus. Voin kertoa, että melko hyvälle maistui kolmen tunnin ahertamisen jälkeen.


Kivaa lauantai-iltaa!

16 kommenttia :

  1. Meidänkin pienestä pihasta löytyy viinimarjapensas, ja inhoan ylikaiken niiden poimimista. Niinpä niiden poiminta on ollutkin jonkun muun vastuulla...Itse voisin hävittää koko pensaan ;)
    Meidän grilli on vielä talvisäilytyksessä äitini luona, mutta tänään olisi ollut niin hyvä sää grillata. Nimim. Ehkä oisin voinut parit makkarat syödä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä voisin jopa kuvitella poimivani niitä (kuitenkin kyseisiä marjoja smoothieissa käytän), mutta meidän viinimarjapensaiden seassa kasvaa niin paljon nokkosia, että poimiminen on aika tuskallista. Enkä oo vielä keksinyt, miten päästä eroon niistä nokkosista... Nyt ehdottomasti grilli kotiin, ihan huikea auringonpaiste eilenkin!

      Poista
  2. Niin totta ja täällä vähän samat fiilarit. Toisaalta on ihana kun on kaunis piha, mutta en myöskään osaa/jaksa/viitsi sitä jatkuvasti hoitaa. Ruukkukasvit ovat siksi hyvä idea, että niitä laitan ja hieman jotain yrttejä, muka yritän, heh:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mäkin voisin ottaa kauniin pihan, missä kaikki olisi viimeisen päälle suunniteltu ja istutettu, joku muu vaan saisi hoitaa sen :D Siksi minäkin luotan ruukkukasveihin. Ensi töikseni kaivoin tältä tontilta kaikki istutetut kukkapenkit ylös, ei meinaan järki kestä sitä rikkaruohojen nyppimistä. Isossa mansikkamaassa on ihan tarpeeksi työtä, tosin sen kanssa jaksaa, koska onhan se ihan luksusta saada mansikkaa omalta takapihalta :)

      Poista
  3. Minä kerrostaloasujana puolestaan haaveilen pihasta, missä saisin kykkiä, kuopsutella ja istutella. Ja kerätä satoa tottakai. Pieni piha tosin riittäisi, sillä ruohonleikkuu ei ole lempipuuhaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullekin riittäisi pienempi piha ja mielellään vielä sellainen, mikä ei olisi rinteessä :) Voin meinaan kertoa, että ruohonleikkuu rinnetontilla on ihan omanlaisensa taiteenlaji... Omakotitalossa on ehdottomasti puolensa, on helppo grillata ja savustaa kalaa takapihalla ja viihtyyhän tuo koirakin kaikista parhaiten tässä talossa, kun on oma aitaus ja koppi pihalla. Nurmikkoa ja kasveja voisi vaan olla vähemmän, terassialueita enemmän ja ainakin yksi lasitettu terassi. Pitäisiköhän sitä lotota.... :D

      Poista
  4. Täällä nautitaan pihatöistä ja opetellaan pihan hoitoa, toisinaan kyllä kantapään kautta! ;) Tsemppiä pihatöihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelma taitaakin olla se, etten ole löytänyt sitä halua opetella... Sisäinen puutarhuri on jossain todella piilossa :D Jos pihasta saisi tehtyä omannäköisen, niin ehkä sitä innostuisi kokeilemaan... Kivaa sunnuntaita!

      Poista
  5. Tykkään puutarhahommista, mutta koska meillä on pieni rivitalopiha, siinä on juuri sopivasti tekemistä - jotain pitää ja saa aina tehdä, varsinkin talven jäljiltä, mutta työn määrä ei tunnu kuormittavalta, päinvastoin. Havupuut on meidänkin suosikkeja! Helppohoitoisia ja aina kauniin vihreitä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullekin kelpaisi pieni rivitalopiha havuilla ja pienellä mansikkamaalla :) Koira vaan saattaisi olla eri mieltä asiasta... :D

      Poista
  6. Mä olen joskus miettinyt, että olisi kiva omistaa mökki. Mutta toisaalta en ole y h t ä ä n luontoihminen niin ehkei sit kuitenkaan...Hah!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mökki ei ehkä oo kovinkaan fiksu ajatus, jollei luontoelämästä tykkää :) Tai onhan niitä semmoisiakin mökkejä, missä on sisävessat ja -suihkut ja kaikki pelit ja vehkeet, mutta onko se sitten enää edes mökki... :D

      Poista
  7. Hih, mä olin just samanlainen ennen. Mutta nykyään nautin pihalla kuopsuttelusta. Tosin haluan kukat ja muut istutukset ruukkuihin ym. että koko piha ei ole niitä täynnä. Päätettiin että tähän uuteen kotiin ei laiteta kuin vähän nurmikkoa, mutta kummasti sitä on ihan sairaan paljon. Nurmikon leikkaaminen on ainoa homma, jota inhoan pihalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ruukuissa on munkin kukat ehdottomasti :) Kaivoinkin aikanaan kaikki istutetut kukat tontilta ylös eikä yhtään kaduta. Eikä nurmikonleikkuu ole lempparipuuhaa täälläkään ja meillä vielä rinnetontti, niin se käy kyllä ihan lihaskuntotreenistä :D

      Poista
  8. Mä ole kovin onneton kaikissa ulkoistutustöissä ja niiden hoidossa. Aleksi osaa enemmän sen taidon. Kukatkin tuntuu kuolevan mun käsissä aina ennen aikojaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mullakaan varsinaisesti viherpeukaloa ole, ruukkuihin istutetut kesäkukat just ja just selviää kesien yli :) Kerran yritin kaksi puksipuuta saada talvehtimaan, mutta niistä ei paljoa jäänyt kerrottavaa jälkipolville :D

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.