Otetaanpa esimerkiksi nämä ihastuttavat kukalliset paneeliverhot. Nämä ostettiin aikoinaan UFF:n myymälästä V:n vanhaan vuokrattuun omakotitaloon. Sen talon keittiöön nämä olivat ihan ok, mutta meidän ikkunoissa näitä ei tulla koskaan näkemään. Silti ne ovat edelleen nätisti viikattuna kodarin kaapissa, sillä V ei suostu laittamaan niitä kiertoon. Niitähän voidaan joskus vaikka tarvita...
No entäpä astiat. Tavatessamme V ei ollut kerännyt mitään tiettyä astiasarjaa, vaan käytti sieltä täältä kertyneitä astioita. Anoppini suotuisalla avustuksella päädyimmekin käyttämään minulle kertynyttä Teemaa, joten V:n astioista oli päästävä eroon. Eripari mukit ja lautaset hän suostui laittamaan eteenpäin ja yksi sinivalkoinen astiasto on viety mökille. Mutta nämä Pentikit...
Viinimarjaa löytyy kuuden kupin, yhden kannun ja kahden kulhon verran. Perinteikästä, melko arvokasta ja ah niin nostalgista. Olisin vain onnellisempi, jos nostalgia ei veisi keittiössäni kaappitilaa. Etenkään kun yläkaapitonta keittiötä vastustetaan sillä perusteella, että kaikki tavarat ei voi millään mahtua pelkästään alakaappeihin. No ei varmaan, jos ne hamstraa täyteen. Tässä vaiheessa huomasin, että yhdestä alakaapista löytyy kolme termospulloa ja kaksi kenttäpulloa ja olen varmasti nähnyt autotallissa lisää kenttäpulloja. Ihan kohtuullista varmaankin...
Autotallin yhteydessä olevan varaston kohdalla olenkin jo luopunut toivosta, V:llä kun ei muutenkaan ole mitenkään vähän tavaraa, sillä metsästys ja kalastus nyt vaan sattuvat olemaan sellaisia harrastuksia, että välineitä on melko paljon. Puhumattakaan perhonsidontapöydästä ja siihen liittyvistä tavaroista. Niin ja onhan meidän vierashuoneen kaapistakin puolet varattu V:n harrastuksiin liittyviin romppeisiin. Siellä ne ovat sulassa sovussa yhdessä vieraspyyhkeiden ja petivaatteiden kanssa.
Löytyykö teidän kotoa keräilijöitä?
Meilläkin autotallinvarasto on pyhitetty samaisille harrastusvälineille. No on siellä kyllä aina väärän kauden vaatteet jemmassa, mutta muuten.
VastaaPoistaMinä taidan olla se meidän perheen keräilijä, mutta ainakin omasta mielestäni ihan inhimillisen fiksulla ja järkevällä tavalla. Eli meillä ei pyöri juurikaan mitään mitä en tarvitse. Okei, niitä kenttä-ja termospulloja on kyllä täälläkin ihan liikaa!) Itse näkisin nämä pentikin kesämökille sopiviksi :)
Luojalle kiitos autotalleista! Meillähän on V:llä oma man cave autotallin yhteydessä ja mulla ei ole edes avainta sinne. Ei tosin ole suurempia intressejäkään hengailla siellä perhonsidontapöydän luona :D
PoistaMä en varmaankaan kerää mitään... Kynttiläjuttuja oli yhdessä vaiheessa noin tuhat liikaa, mutta niitäkin olen laittanut kiertoon ja nyt on vain sellaisia, joita oikeasti käytetään. Ja Pentikit kelpuuttaisin oikein mielelläni mökille, mutta ei kait sielläkään montaa astiastoa tarvita, niin sitten se sinivalkoinen pitäisi laittaa pois. Siinäpä tämän kesän tavoite :D
Montakohan termospulloa "normaaleilla" ihmisillä on? Siis sellaisilla, joiden perheeseen ei kuulu kalastajia eikä metsästäjiä...
Täällä taitaa asua 2 hamsteria ;)
VastaaPoistaTosin osaan luopua tarpeettomasta ja myös lahjaksi saaduista esineistä.
Mutta täälläkin on asuu myös mies, joka säästää kaikkea mahdollista jos sitä vaikka tarvii myöhemmin. Esim. viime kesänä vietiin monta laatikollista amiksen kirjoja roskiin. Ja eihän tuosta koulun päättymisestä ole ku reilut 20 vuotta ja asiat ei ole varmaan muuttuneeet noista ajoista...
Sitten vielä miehen harrastusvälineet: jääkiekkovarusteet, kalastusvälineet, joka urheilulajille omat kengät ja mailat...
Pitäisi käydä omien vaatekaappien kimppuun ja karsia sieltä turhat pois. Omasta mielestäni säilytän vain tarpeellista ;)
Kaksi hamsteria on jo paha :) Mulle aina välillä tekee tiukkaa luopua lahjoista, mutta toisaalta, jos ei niistä kuitenkaan ole iloa, niin mitä järkeä niitä on säilyttää. Ja noi opiskelumateriaalit on kyllä kanssa yksi murheenkryyni. Mekin aikanaan muutettiin mukanamme laatikko kaupalla V:n koulutehtäviä ja -materiaaleja ja löytyipä sieltä myös lukion välitodistuksia (niitä varmaan joku joskus kysyy!!!) Yksi päivä sitten tajusin, mitä niissä laatikoissa oli ollut, niin onneksi V sai vähän (pakotettuna) karsittua niitä. Ihan järjetöntä! Itsehän kuulun siihen ikäryhmään, että mulla on kaikki opiskelujutut sähköisessä muodossa ulkoisella kovalevyllä. Ei niitä varmaan koskaan tarvi, mutta eivätpä vie tilaa.
PoistaMe ei asuta vielä yhdessä, mutta hän sopis tavaroineen tänne milloin vain, mulla yks kaappi tyhjä ja hänellä tuskin siihenkään tavaraa niin paljoa että se täyttys :) ja se on iso juttu se!!!!!
VastaaPoistaMistä tuommoisia miehiä saa? :D
PoistaAnteeksi, mutta mä oon nauranut itseni tärviölle tätä postausta lukiessani. Niin tuttua ja jotenkin lohdullista... Meillä hamsterin vikaa löytyy minustakin, mutta kummasti ne toisen "tuikitärkeät rojut" ottaa päähän paljon enemmän kuin omat. Meiltä löytyy kaikenmaailman musiikkiin liittyvää tavaraa ja kasoittain vanhoja Tieteen Kuvalehtiä, Soundeja, Rumbia, Infernoja, Tähtiä ja avaruuksia... Ai, niin, ne iltsikan urheiluliitteetkin pitää jostain syystä säilyttää hamaan tulevaisuuteen. Ja meillä ei ole edes autotallia! Grrrrrrr.... ;DD
VastaaPoistaHahaha, tämähän on sitten osunut ja uponnut! Mäkin ehkä saatan joitain sisustusjuttuja hamstrata (en tosin myönnä mitään!), mutta kummasti ne vaan ärsyttää paljon vähemmän kuin V:n romut :)
Poista