Minulla on tänään sellainen päivä. Tai ollut oikeastaan jo hetken aikaa. Tuntuu, että koti ei ole mieluinen, mutta samaan aikaan en kuitenkaan tiedä, millainen sen pitäisi olla. Yhtenä päivänä haluan sitä, toisena tätä. Olen pidemmän aikaa miettinyt, mikä haluan isona olla. Vielä en ole vastausta keksinyt ja nyt huomaan epävarmuuden hiipivän myös muille elämän alueille. Mikään ei ole hyvä.
Kuvina onkin aiheeseen sopien viikonlopun jouluaskarteluitani, joista ei kuitenkaan niitä kedon kauneimpia tullut. Ideat teippitauluihin ja pillitähteen nappasin ihanasta Lilla Tirlittan -blogista, harmi vain kun taitoni eivät ole ihan Katjan tasolla.
Nyt minä sytytän adventtikynttilät ja käperryn sohvalle lemppitorkkuni alle. Aion tämän illan velloa näissä fiiliksissä. Ehkä huomenna on jo parempi päivä.
Rauhallista kolmatta adventtia!
No voihan höh, jos oma koti kyllästyttää. Mutta täytyy sanoa, että on tuttu tunne minullekin (suurimman osan ajasta sitä toki tykkää ja rakastaa kotiaan, mutta välillä tulee näitä plääääh-tuntemuksia...ainakin joitakin kodissa olevia huoneita/paikkoja kohtaan). Ihania askarteluja♥
VastaaPoistaIloisia ajatuksia toivottelen!
En tiedä onko kyse edes pelkästään kodista... Tunnun tällä hetkellä pohtivan elämää ylipäätään ja omaa suuntaani tässä elämässä...
PoistaKiitos kivasta kommentista!
vallan kauniita ovat askartelut.
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaTuon epävarmuuden silloin tällöin tupsahtaminen on vain hyväksyttävä. Tuttu tunne täälläkin.
VastaaPoistaMulla taitaa olla tällä hetkellä epävarmuus koko elämän ympärillä... En oikein tiedä, mitä haluaisin tehdä tai missä asua... Toivottavati selviää ajan kanssa!
PoistaMietin juuri samaa omassa postauksessani; miten toisilla on niin kauniita koteja ja oma on aina yhenlainen mörskä.
VastaaPoistaTämä kommentti sai kyllä hymyn huulille, kiitos siitä :) Ja tsemppiä sinne saman asian kanssa painimiseen!
PoistaMulla ei noita ole kodin suhteen tullut tai ehkä vähän minin huoneen suhteen!! Mutta välillä tulee muiden asioiden kanssa painittua..olenko tyytyväinen? Jos en niin miksi? Jne..
VastaaPoistaMä olen yleisesti ottaen kaikessa sitä mieltä, että mikään ei muutu, jos itse ei muuta asioita. Eli jos jokin on pielessä, niin se on vain rohkeasti tartuttava toimeen. Ja käsittääkseni sinäkin kuulut tähän samaan toiminnan naisten ihmisryhmään :) Ongelma mulla on tällä hetkellä kuitenkin se, että en tiedä, miten asioiden pitäisi olla, jotta olisin tyytyväinen. Niin hankala niitä silloin on ruveta muuttamaan.... Kovasti olen yrittänyt itsetutkiskelua tehdä, mutta toistaiseksi tuloksetta. Toivottavasti se valaistuminen sieltä kuitenkin jossain vaiheessa tulee :D
PoistaIhania kuvia. <3 Ihanaa alkanutta viikkoa.
VastaaPoistaKiitos kovasti! Ja mukavaa viikkoa sinnekin :)
PoistaTutun kuuloinen tunne, turhankin tutun :/ Minulla on vaivannut koko syksyn sama tunne... Mutta luulenpa, että syyt loppu peleissä ei edes ole itse kodissa :D Mutta annappa iltsellesi aikaa <3
VastaaPoistaMähän itseasiassa tiedän, että syy ei varsinaisesti ole kodissa :) Tämä monia vaivaava kysymys "Mikä minusta isona tulee" on nyt valitettavasti muutaman kuukauden aikana levittänyt epävarmuutta muihinkin elämän alueisiin ja konkreettisin asia kun on se oma koti, niin siihen on helppo purkaa pahaa mieltä (olipa typerästi sanottu, mutta ehkä ymmärsit pointin) :D Mutta eiköhän se vielä iloksi muutu, asioilla kun on tapana järjestyä! Ja kiitos ihanasta kommentista <3
PoistaJos yhtään lohduttaa, mun mielestä teidän koti näyttää aina upealta, ihan kuin suoraan jostain sisustuslehdestä. :) Mutta toisaalta, ehkä en pysty täysin ymmärtämään tuota fiilistä, kun en itse kirjoita sisustusblogia. Kyllähän sitä itsekin välillä vertailee omaa blogia liikaa muiden blogeihin ja harmittelee esim. asukuvien laatua... noh, ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella. :D
VastaaPoistaKiitos muru <3
PoistaKuten Jennille edellä sanoin, niin vika ei varsinaisesti ole edes kodissa. Sinä onnellinen pääset vuoden alusta tekemään omaa unelmatyötäsi ja mä en tällä hetkellä edes tiedä, mikä se mun unelmatyö olisi. Ja sen kanssa olen paininut usean kuukauden ajan. Ja sitten sitä alkaa epäilemään kaikkea muutakin ja koti nyt on aina helpoin kohde, kun tavaroita on niin helppo vaihtaa. Mutta pikkuhiljaa, kyllä se valaistuminen jossain vaiheessa tulee, pakko tulla :D
Tiedän tunteen, mutta sitten pitää vaan muistaa, että täällä on tällasta ja se on just hyvä se!! Tsemppiä ja aurinkoisia ajatuksia sinne ja muista, että joku muu (esim minä) voin ajatella ihan samalla tavalla omista jutuista kun luen sun blogia :) <3 <3
VastaaPoistaMut jossei se olekaan hyvä :D Ymmärsin pointin, mutta mulla ei oikeastaan ole edes kyse kodista, vaan elämästä isommassa mittakaavassa. Mutta täytyy vaan jatkaa itsetutkiskelua, niin kyllä se oma juttu sieltä löytyy! Kiitos kivasta kommentista <3
PoistaMusta tuntuu Jossu, että vähättelet itseäsi ihan turhaan, mutta samalla täytyy sanoa, että tiedän kyllä tunteen. Itselläni se ilmenee niin, että silloin kun on ollut jo pitkään sellainen olo, että ei ole jaksanut tarttua toimeen vaikka kotona joku (tai siis aika moni asia yleensä..) on ihan rempallaan ja kun samaan aikaan lukee peräkanaa montaa blogia, joissa on tuunattu ja askarreltu ja remontoitu sitä sun tätä kivaa, alkaa tuntua siltä, että itse on ihan totaaliluuseri. Mutta viimeaikoina (kun koti on ollut jo pitkään ihan kaaoksessa, eikä mistään jouluisesta ole tietoakaan), olen ratkaissut asian niin, että olen pysynyt jo kohta pari kuukautta blogimaailman ulkopuolella. Osittain siksi, että jostain on pitänyt ajankäyttömielessä tinkiä, mutta toisaalta ihan tieten tahtoen. Ei ahdista oma kaaos ihan niin paljon, kun ei vertaile sitä toinen toistaan siisteimpiin koteihin, joissa jo kuuset on koristeltuina ja piparitkin jo suunnilleen syöty :)
VastaaPoistaOllaan mitä ollaan ja tehdään vaan sen verran kuin jaksetaan. Sitten kun huvittaa, jos huvittaa.
Ja mulle kyllä kelpais noi sun askartelut <3
Mä en oikeasti ole edes tylsistynyt meidän kotiin, vaan omaan työhöni/ammattiini. En vieläkään tiedä, mitä haluan tehdä isona ja jotenkin tuntuu, että turhautuminen siihen purkautuu nyt muihin alueisiin. Ja kotia kun on helppo muuttaa, vaikka sitten viskelemällä tavaroita ikkunasta (se purkaa myös melko hyvin pahimmat aggressiot) :D Tämä taloustilanne (ja täällä korvessa asuminen) vielä pahentaa tilannetta, kun en voi tuosta vain irtisanoutua vakityöstä ja heittäytyä tyhjän päälle. Johonkin on omaa oloaan purettava ja koti nyt sattuu olemaan kaiken keskipiste, vielä kun siitä bloggaakin.
PoistaKiitos kommentista ja tsempeistä <3