Niin nähty

Kuormalavat ovat vilisseet monissa blogeissa kyllästymiseen asti, mutta minunkin oli pakko tuunata omani. Viime syksynä näin IMAGE black and white -blogissa ihanan kuormalavoista tehdyn pöydän ja täytyihän minunkin sellainen saada. Toteutuksessa kesti kauan, mutta vihdoin lumien sulettua kuormalavat kuivuivat autotallissa. Ja nyt se on valmis, kuormalavapöytä olohuoneeseen. Niin nähty juttu, mutta minä tykkään ja sehän se on pääasia.

Tästä lähdettiin, isot kuormalavat täytyi sahata pienemmiksi. Ja kuvatodiste siitä, että ihan itse sen tein.

Sitten pintojen kevyt hiominen hiekkapaperilla.

Seuraavaksi maalia pintaan...

 

...ja sitten kasaus.

Lopputulos näyttää tältä:

Maalasin lavat tarkoituksella kuluneen näköiseksi ja olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen.

Pöydän päälle laitoin kaapin kätköistä löytyneen Ikean suuren tarjottimen ja ihan kivasti se siihen sopiikin. Koska lavat löytyivät tontilta, hiekkapaperia saimme ystävältä ja maalit olivat halkolaatikosta ylijääneitä, pöydän kokonaishinnaksi tuli 11,96 euroa eli neljän pyörän hinta. Jälleen meidän perheen pankkitiliä (ja etenkin pankinjohtajaa) miellyttävä toteutus.

Olkoon vaan kuinka so last season, me like!

Ihanaa perjistä!

Kesäinen läksiäislahja

Meikäläisellä oli tänään viimeinen työpäivä vuoden alussa aloittamassani työssä. Esimies ja kaksi samassa työhuoneessa ollutta työkaveria muistivat minua ihanalla lahjalla, kukka-amppelilla. Paikka sille oli tiedossa heti ja kotiin päästyäni kiikutin amppelin terassille. Työnsin siihen väliaikaisesti keittiössä olleen, jo parhaat päivänsä nähneen kukan (en tosiaankaan tiedä, mikä kukka on kyseessä).

Tämä kaunis lahja paikkasi hyvin Ikeasta loppuneiden valkoisten Socker amppeleiden jättämää aukkoa, vaikka Sockereiden paikka edelleen kuistilla ammottaa tyhjyyttään. Oli kyllä kyynelissä pitelemistä, kun lahjan sain.

Vaikka meillä olikin omat ylä- ja alamäkemme työpaikalla, haikein mielin painoin oven perässäni kiinni. Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen jää mieleen varmasti loppuelämäksi. Ensi viikon vietän ansaittua (ja elämäni toista palkallista) kesälomaa ja kesäkuun alussa suuntaan iloisin mielin kohti uusia haasteita.

Kaunista torstaita kaikille!

Ostoksia, nurinaa ja kynsiä

Olipas mielenkiintoinen otsikko...

Viikonloppu oli mukava, vaikken uutta ihanaa blogiystävää päässytkään tapaamaan. Perjantain vietin kuitenkin Helsingissä pyörien ja ihmispaljoudesta nauttien. Tulihan sitä piipahdettua Tigerissa ja H&M Homessakin. Lauantain Ikean reissulta sain kaiken muun paitsi tietenkin sen tärkeimmän eli Socker amppelit. Espoon Ikeasta oli kaikki valkoiset amppelit jo loppu enkä mustia halunnut ostaa. Mieltä piristi kuitenkin se, että verho-osastolla huomasin sattumalta nurkassa olleen laarin, josta löytyi muutama kappale valkoisia Vivan verhoja. Hah! Isän kanssa selvittiin ennätysvauhdilla Ikeasta, joten ehdittiin käydä pyörähtämässä myös Kodin1:ssä. Voin kyllä lähteä toisenkin kerran isukin kanssa sisutusostoksille.

Tässä yhtenä rykelmänä viikonlopun ostokset:

Meikäläisellä alkaa perjantaina loma, joten puran viikonloppuna ostoskasan. Vaikka lomani ei ole kuin viikon verran, olen aivan pähkinöinä. Ensimmäinen oikea palkallinen loma! Lomariemuani pilasi tosin se, että joku naapureistamme oli soittanut eläinlääkärille ja valittanut meidän koiran huonosta hoidosta. Olin aivan raivona! Vihtori ei ole kuulemma päässyt vuoden sisällä kuin neljä kertaa lenkille. Oikeasti, miten ihmiset kehtaavat! Mehän kun emme mahdollisesti voi käyttää koiraamme kävelyllä muuta kuin juuri niinä hetkinä, kun kyttääjä-naapurimme sattuu olemaan ikkunan ääressä. Naapuri ei myöskään taida ymmärtää sitä, että ulkokoiran ei tarvitse päästä erikseen ulos aamu-, päivä-ja iltapissaa varten. Loukkaannuin asiasta todella pahasti, sillä Vihtori on minulle kuin oma lapsi. Sama kuin syytettäisiin huonoksi äidiksi. Eniten suututtaa kuitenkin se, että kyseinen naapuri ei ole voinut tulla kasvotusten mielipidettään sanomaan, vaan on heti soittanut viranomaisille. Nyt emme edes saa tietää, kuka se on ollut. Eläinlääkäri tosin sanoi, että täysin aiheeton ilmoitus, koira on hyvässä kunnossa ja terveen näköinen. Niin onkin! Ja rakastettu!

Häistä sen verran, että molemmat sanoivat tahdon. Onnistuneet häät siis! Ja joku toivoi kuvia uusista kynsistäni, joten olkaapa hyvä:

Nyt saan jo tölkitkin auki itse...

Aurinkoista viikon alkua kaikille teille ihanille! Ei anneta kyttääjä-naapureiden pahoittaa mieltämme!