SOCIAL MEDIA

Kutsumaton vieras

Tätä tekstiä ei ole helppo kirjoittaa, mutta koen tärkeäksi sen tehdä. Saada päässä pyörivä möykky jonkinlaiseen järjestykseen, kirjoittaa auki ajatukseni ja alkaa käsitellä niitä.

Lamauttavaa kipua, vatsakramppeja ja pahaa oloa. Itkua, tuskanhikeä ja pelkoa. Verikokeita, näytteitä, kuvauksia ja kiireellinen tähystys. Siinä kuulumisia viime ajoilta. Osasin kyllä odottaa jonkinlaista diagnoosia, mutta shokkina se silti tuli. Krooninen tulehduksellinen suolistosairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa. Lääkityksellä tauti voidaan saada oireettomaksi, mutta tulehdus voi aina uusia tai levitä.


Päällimmäinen tunteeni tällä hetkellä onkin pettymys - pettymys omaa elimistöäni kohtaan. Koska kyseessä on autoimmuunisairaus, keho hyökkää itseään vastaan ilman varsinaista ulkopuolista aiheuttajaa. Miksei typerä elimistö ymmärrä satuttavansa itseään? Blogia pitkään seuranneet tietävät minulla olleen ongelmia terveyteni kanssa aiemminkin. Elimistöni on taistellut allergeeneja vastaan jo vuosia, poskionteloita ja nenää on leikattu pariin otteeseen ja allergiat ovat vain pahentuneet iän karttuessa. Tämän vuoden alusta sain viimein aloitettua siedätyshoidon kahdelle pahimmalle allergeenille ja astmani on pysynyt pitkään hyvässä hoitotasapainossa. Kaikki oli hyvin. Siksi elimistöni uusi romahdus oli kuin isku vasten kasvoja. Miksi kehoni tekee minulle näin?

Tunteet ovat vaihdelleet laidasta laitaan ja itku on todella herkässä. Väsymys on valtava ja mieleni tekisi vain nukkua. Jostain on kuitenkin pakko aloittaa. Yrittää jollakin tapaa hyväksyä sairaus ja pikkuhiljaa oppia hallitsemaan sitä. Meidän elämään on tullut kutsumaton vieras, jonka kanssa minun on pärjättävä loppuelämäni. Halusin tai en.


22 kommenttia :

  1. Voi sua pientä Jossua :(. Ei ollut todellakaan kiva uutinen tämä. Ja vaikka on halittavissakin, niin kyllähän jatkuva tarkkana oleminen rassaa ja hankaloittaa elämää. Lähetän sulle täältä lämpimät halit, kun en muutakaan tähän hätään osaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...halittavissakin piti olla hallittavissakin kahdella ällällä, mutta eipä toikaan nyt pahasti pieleen mennyt ja uskon, että osasit vanhuksen tekstin lukea oikein, vaikka vahingossa väärin kirjoitinin

      Poista
    2. En edes huomannut ällän puutetta :D Pikkuhiljaa on asiaan täällä totuteltu ja tällä hetkellä sairaslomalla kotona möllötän, lääkitystä kun rukataan (joka sekään ei mennyt niin kuin Strömsössä, mulla kun on lääkeaine allergioita, niin ei voitu aloittaa oppikirjan mukaisella lääkehoidolla, vaan mentiin heti järeämpiin keinoihin) ja verikokeissa pitää juosta säännöllisesti. Mutta päivä kerrallaan, eipä sitä muutakaan voi! Ja kiitos haleista <3

      Poista
  2. <3 Tsemppiä asian käsittelyyn. Se vie oman aikansa, tiedän sen, kun itselläkin autoimmuunisairaus. Sä olet vahva ihminen ja selviät tästäkin. Ja aina helpottaa, kun on pidempiä "terveitä" kausia. Halaus! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irina <3 Itsekin ajattelen niin, että asia pitää nyt saada rauhassa käsitellä (ja ne pari muutakin vuoden sisään tapahtunutta surua) ja pikkuhiljaa hyväksyä, jotta pääsee elämässä eteenpäin. Yritänkin nyt parhaani mukaan antaa itselleni aikaa ja levätä. Mitä paremmin asian kanssa pääsee sinuiksi, sitä helpompaa on loppuelämä sen kanssa :)

      Poista
  3. Nämä on kakkamaisia sairauksia, mutta yritä dear mennä sillä ajatuksella, että aina vois olla pahempaa. Kaikesta selviää ja nyt sitä sinnikästä asennetta kehiin. Onneks sulla on vertaistukea, H A L A U K S I A ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakkamaisia indeed... Päivä kerrallaan, kyllä tämä tästä. Ja kiitos vertaistuesta <3

      Poista
  4. Voi miten ikävää. Tsemppiä sinulle♥

    VastaaPoista
  5. Kaikkea sitä pitää ihmisen elämässä eteen tulla. Lämmin ajatus sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä sitä oon pari kertaa ajatellut, että mulla alkaisi olla oma diagnoosi lista jo omiin tarpeisiin täynnä, ikää kun ei oo vielä edes kolmeakymppiä... Mutta kaipa tälläkin jokin tarkoitus oli, jos ei muuta, niin ainakin vahvistaa. Kiitos Ruut <3

      Poista
  6. Voi ei!! Oikein lämpimiä ajatuksia sulle <3.

    VastaaPoista
  7. Tsemppiä Johanna!

    VastaaPoista
  8. Paljon tsemppejä sinne ja iso halaus! ❤

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.