SOCIAL MEDIA

Päivä kerrallaan

Kuten blogisisareni varmasti tietävät, mitä pidempi tauko bloggaamiseen tulee, sitä vaikeampaa tänne on palata. Rima nousee entistä korkeammalle ja itsekriittisyys kasvaa. Mistä muka voisin kirjoittaa? Ja käykö täällä enää kukaan? Siksi päätinkin luottaa tajunnan virtaani, tuli mitä tuli.

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, rakas isoäitini nukkui pois kahta päivää ennen jouluaattoa. Kivut, diagnoosi ja poismeno - kaikki tapahtui kuukauden sisällä. Lienee siis sanomattakin selvää, että järkytys oli meille kaikille kova. Ja minä olin meistä ainoa, joka ei mammaa ehtinyt enää nähdä. Se painaa mieltä edelleen. Siunaus- ja muistotilaisuus oli kuitenkin kaunis ja kuten pappi sanoi, elämä jatkuu.


Surutyö on silti tehtävä ja meillä jokaisella on siihen oma tapamme. Yllätyksekseni huomasinkin, että itseltäni hävisi täysin kuvausinto. Koko jouluna ei tehnyt mieli tarttua kameraan, vaikka joulua tuli kuitenkin kotiin laitettua. Ja nyt, Rovaniemelle palatessani, jätin kameran kotiin. Siellä se on hyllyssä ollut kuukauden käyttämättömänä ja sinne se sai jäädäkin.

Blogin tulevaisuudesta en tällä hetkellä osaa sanoa mitään. On ollut jopa pelottavaa huomata, kuinka paljon enemmän aikaa jää muulle elämälle, kun blogi on ollut hiljaa. Mutta toisaalta, olen minä tätä (ja teitä!) kaivannutkin, ihan valtavasti. Instagram on kuitenkin päivittynyt tasaisen epätasaisesti, se iPhonen kamera kun ei tunnu lainkaan niin pelottavalta.

Päivä kerrallaan, pikkuhiljaa. Eihän meillä ole kiire minnekään, eihän?

22 kommenttia :

  1. Jaksuja Jossu <3 Tee niinkuin parhaalta tuntuu. Mie en ainakhaan katoa minnekhään, vaikka taukoa pitäsitki !

    Soitehlaan <3

    VastaaPoista
  2. Ei ole kiire mihinkään. Täällä ollaan <3 lämmin osanotto ja iso halaus! Tuuhan käymään kyläilemässä pian!

    VastaaPoista
  3. Kiire ei ole minnekään ja kyllä me täällä pysytään. Voimien mukaan! Halauksin!

    VastaaPoista
  4. No ei todellakaan ole kiire mihinkään. Kyllä se oma sydän tietää, mikä on itselle milloinkin parasta ja sitä kannattaa kuunnella <3

    VastaaPoista
  5. Osanotto! Kovasti tsemiä <3

    VastaaPoista
  6. Olen niin pahoillani menetyksestäsi ja ahdistavista ajoista, joita elät läpi. Lähetän sinulle paljon rakkautta ja lämpöä ja voimaa elää päivä kerrallaan. <3

    VastaaPoista
  7. <3
    Kiire, ei ole minnekään, ei minnekään.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.