Oodi lumelle

Vaikka täällä Kainuussa asuminen tuntuu usein todella syrjäiseltä (etenkin näin Etelä-Suomen tytölle), on täällä takuuvarmasti valkoinen joulu ja lumentäyteiset talvet. Pimeys on Suomessa talviaikaan aivan käsittämättömän musertavaa ja ilman lunta, se tuntuisi entistä lamaannuttavammalta. Lumitöitä on toki riittänyt marraskuusta asti omiin tarpeisiin ja vähän ylikin, mutta mitä kauemmin täällä asuu, sen vaikeampaa on kuvitella muuttavansa mustan ja märän asfaltin talveen.

Nämä kuvat on otettu muutama päivä ennen joulua ja tällä hetkellä havuistutuksista ei näy kuin muutama hassu havunpätkä, niin paljon on lunta tullut lisää. Odottelenkin innolla kauniita aurinkoisia pakkaspäiviä. Vaikka kesä ja syksy ovat lempivuodenaikojani, kyllä Suomen talvessa on oma taikansa. Etenkin täällä pohjoisempana saa olla onnellinen siitä, että meillä on neljä upean erilaista vuodenaikaa. Vaikkei lumitöiden tekeminen kuulukaan suosikkipuuhiini, ei talvi tuntuisi talvelta ilman lunta.

Pakkasen tuoksuista viikonloppua!

Euron syyskukat

Ihanaa olla kotona ja pitkästä aikaa blogin parissa. Opintoihin paluun jälkeen elämä on ollut melko hektistä ja jälleen hurahti melkein kuukausi, etten päässyt käymään kotona lainkaan. Tänä viikonloppuna onkin vain hyggeilty ja nautittu omasta rakkaasta kodista.

Sain myös viimein heivattua kuolleet kesäkukat mäkeen ja syyskukkien shoppailureissulla teinkin melkoisen löydön. Markettivalikoima oli tässä vaiheessa syksyä jo melko huono eikä ostoskoriin nostetun valkoisen callunan lisäksi oikein mikään miellyttänyt silmääni. Kunnes törmäsin tähän violetinsävyiseen keijunkukkaan. Pikainen googletus kertoi sen soveltuvan myös syysistutuksiin ja lehtien jopa talvehtivan lumen suojassa, joten ostopäätöstä ei tarvinut kauaa miettiä. Etenkään, kun sen hinta oli alennettu euroon kappaleelta. Nappasin matkaani neljä ja siirryin hykerrellen kassajonoon.

Valkoinen calluna löysi paikkansa ulko-oven vieressä olevan metallijakkaran päältä ja pilkkahinnalla saadut keijunkukat istutin kuistin edessä oleviin valkoisiin ruukkuihin.

Olen kyllä super tyytyväinen löytööni, onpahan kerrankin jotakin muuta kuin ne iänikuiset hopealangat ja kellokanervat. Talvea kohti mentäessä lisään kuistille vielä kynttilöitä, mutta muutoin meillä ollaan valmiita ensimmäisiin pakkasöihin.

Leppoisaa sunnuntaita!

Kodin käyntikortti kuntoon

Me ihmiset teemme toisistamme päätelmiä sekunneissa ja sen paljon puhutun ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Oletko kuitenkaan koskaan miettinyt, mitä vieraat näkevät kodistasi ensimmäisenä? Olen nähnyt monia vanhoja taloja, joissa ulkokuori on ristiriidassa sisäpuolen kanssa ja päällimmäisenä tunteena niistä on jäänyt hämmennys. On toki paljon asioita, joihin on hankala jälkikäteen vaikuttaa, mutta yksinkertaisillakin jutuilla voi saada ison muutoksen.

Inhosin alusta alkaen talomme koristeurallista etuovea sekä perinteisiä kartanotyylisiä valaisimia. Omaan makuuni ne olivat aivan liian romanttiset eivätkä vastanneet mielikuvaani meidän kodista. Tämän vuoden tammikuussa vaihdatimme viimein kaikki ulko-ovet ja pari viikkoa sitten myös ulkovalaisimet uusittiin. Sivu- ja takaoven tyylit eivät juurikaan muuttuneet, mutta moderni etuovi freesasi koko sisäänkäynnin ilmeen, puhumattakaan energiatehokkuudesta: vanha ovi vuoti kuin seula ja etenkin talvipakkasilla tuulikaapissamme kävi melkoinen viima. Modernin oven seuraksi halusin epäsuoraa valoa antavat Konstsmiden Modena -valaisimet, jotka mustana toimivat hyvänä väriparina katolle ja tuovat sopivaa kontrastia vaaleansinisen ja valkoisen seuraksi.

Millainen on sinun kotisi ensivaikutelma?

Kuistilla

Vaikka kevätmieli on vallannut jo ajatukset, on meillä täällä Kainuussa ihan täysi talvi vielä. Ja mikäs sen parempaa puuhaa aurinkoisena pakkaspäivänä kuin kuistin kuvaaminen.

Aurinkoa viikkoonne! Minä aion nauttia täysillä hiihtolomaviikosta!

Istutushuumaa

Vaikka monesti olen blogissakin maininnut, ettei minussa asu minkäänlaista intohimoista pihankuopsuttajaa, on parvekkeettomassa opiskelijasolussa asuminen herättänyt sisäisen viherpeukaloni. Ainakin osittain. Hetkellisesti. Huomasin nimittäin kotona käydessäni pakottavan tarpeen syyskukkien istuttamiseen.

Callunoilla ja kiinankatajalla ei päästy kuin portaalle asti (eikä himoni upottaa kädet multaan vielä laantunut), joten taidanpa jatkaa istutuspuuhia tulevana viikonloppuna.

Onko kaikilla muilla jo pihat syysloistossaan?

Kuistilla vihertää

Huhheijaa, mac on huollossa ja pari päivää kului V:n mökillä aitan sisäkattoa maalatessa, siinäpä ne tärkeimmät syyt blogihiljaisuuteen. Ja olipahan muuten melkoinen urakka paneelikaton maalaaminen, etenkin kun minulle lankesi se paneelien välien maalaus pensselillä. Kuvia muutoksesta tulossa, kunhan saan rakkaan macini takaisin, tällä V:n työkoneella kun en pysty kuvia käsittelemään. Luonnoksiin olin kuitenkin valmistellut kuvat kuistin kesäkukista, joten tässäpä niitä tulee.

Kesäkuu oli melkoista reissaamista, joten kesäkukkien ostaminen jäi allekirjoittaneella melkein heinäkuun alkuun. Matti Myöhäisenä minulla oli kuitenkin onni matkassa, sillä Tokmannilta löytyi neljä murattia vitosella. Siinä on jo hinta kohillaan. Yhdet muratit istutinkin kuistilla roikkuviin DIY amppeleihin.

Portaiden pielessä oleviin isoihin ruukkuihin löysin murattien kaveriksi hauskat Arabian sulkahirssit. Itselleni aivan uusi tuttavuus, eikä hoito-ohjeista ole hajuakaan, mutta kivaltahan ne näyttävät.

Heinämäiset kasvit ovatkin viehättäneet jo pitkään ja olenkin erittäin tyytyväinen tämän kesän kukkalöytöihini - vaikkei niitä kukkia oikeastaan edes olekaan.

Hauskaa torstaita! Meillä tänään tiedossa huippukiva ilta, kun suuntaamme ystäväpariskunnan kanssa Kainuun musiikkijuhlille Sannia ja Cheekiä kuuntelemaan.

DIY Amppelit

Amppelit ovat ihastuttaneet minua jo pitkään ja huhtikuussa bongasinkin ihanan Fridan blogista amppelin punomisohjeen, josta jopa meikäläinen ymmärsi homman idean. Asia jäi mieleen hautumaan ja eilen se punomisinspis sitten iski. Uhriksi vanhat Socker -ruukut ja kaapista punomiseen sopivaa juuttinarua.

Hommahan osoittautui niin koukuttavaksi, että millään en meinannut lopettaa. Päätinkin siinä punomisen aikana, että tästä lähin kaikki saa amppeleita lahjaksi. Synttärit, joulu, mies tai nainen - amppeleita tulee. Täytyykin ehkä hakea Ikeasta varastot täyteen noita ruukkuja, niin on sitten materiaalit valmiina.

Omat amppelit ripustin kuistille ulko-oven molemmin puolin ja pujottelin niiden yläosaan vielä askartelulaatikosta löytyneet puupallot. Mielestäni näistä tuli ihan kivat, varsinkin näin ensikertalaisen tekemiksi.

Kasvit vielä uupuu ja sehän se onkin vaikeampi homma. Yrtit miellyttäisivät ulkonäkönsä puolesta, mutta niitä ei kuitenkaan tulisi kuistilta koskaan haettua. Jotain vihreää näihin  on kuitenkin saatava.

Lupsakkaa lauantai-iltaa ja superisti onnea kaikille valmistuneille!

Värienergiaa viikonloppuun

Etupihan isoihin ruukkuihin istuttamani narsissit porskuttavat edelleen hyvinvoivina. Melko hyvin minunlaiselta anti-viherpeukalolta. Keltainen ja vihreä näyttävät upeilta valkoisissa ruukuissa ja havut tuovat vielä oman lisänsä kokonaisuuteen. Yöpakkasetkaan eivät ole haitanneet ja viime päivinä luontoäiti on hoitanut kastelunkin kiitettävällä tavalla. Jospa ne selviäisivät vielä kuukauden päivät, sittenhän voi jo alkaa suunnitella kesäkukkia.

Mahtista viikonloppua! Minä huitelen tällä hetkellä Oulussa ja huominen päivä kuluukin opinnoissa väriopin parissa.

Kun lamppu paloi... Ja siitä se ajatus sitten lähti

Tämä kirjoitus osallistuu nettirautakauppa www.taloon.comin blogikilpailuun Sisustusniksit - Valaisinhaaste

Meidän talossamme on neljä ulkovalaisinta, kaksi etupihalla ja kaksi takapihalla. Valaisimia saisi olla enemmänkin, mutta en valita, niitä kun kuitenkin on. Tai valitan vähäsen, minä nimittäin inhoan valaisimien romanttista ulkonäköä.

Toisesta takapihan valosta paloi lamppu jokin aikaa sitten ja yritin sitä yhtenä päivänä vaihtaa. Lampun "hattuosan" toinen ruuvi aukesi nätisti, mutta se toinen, se ei hievahtanutkaan. Tässä vaiheessa käännyinkin miehen puoleen, mutta hänkään ei saanut ruuvia auki. V:n diagnoosi olikin se, että alumiinivalaisimeen on laitettu teräsruuvi ja koska kyseinen valaisin on ainoa, joka ei ole katoksen alla, on kosteus aiheuttanut alumiini-teräs parissa kemiallisen reaktion. Minä kun en mitään kemiasta ymmärrä, niin luotan miehen sanaan: ruuvi on ja pysyy kiinni. Joku saattaisi nähdä tämän ikävänä tilanteena, mutta palatakseni tekstin alkuun, minä näin tilaisuuteni tulleen. Koska palanutta lamppua ei saa vaihdettua, täytyy koko valaisin uusia. Ja jos yksi valaisin uusitaan, niin täytyyhän ne kolme muutakin uusia. Minunlaiseni perfektionisti kun ei kestäisi eripari valaisimia.

Näkisinkin vaaleansinisessä puutalossamme esimerkiksi modernit alaspäin valaisevat Konstsmiden Modena -valaisimet. Toinen hyvä vaihtoehto olisi perinteiset Alppiluxin Seinäkäpy -valaisimet. Lisäksi silmääni miellyttää myös Markslöjdin Carina -valaisimien kulmikas muoto. On se hyvä, ettei ole talonrakennusta tiedossa, kun pelkkä ulkovalaisimien mietintä aiheuttaa valinnan vaikeutta.

Käykääpä kurkkaamassa Sisustusniksit -sivut ja osallistukaa tekin haasteeseen. Niin ja äänestäkää suosikkianne 20.12. alkaen, voitte voittaa 300 euron valaisinlahjakortin! Mukaan haastankin Marrun Varvikossa -blogista.

Syyskukkia

No nyt on syyskukkia kuistilla. Meinasi ihan valinnanvaikeus iskeä, mutta tänä syksynä päädyin marjakanervaan, valkoisiin callunoihin ja hopealankaan.

Joskus yksinkertaisin on paras.

Toivottelen jo nyt mahtista viikonloppua, meikäläinen suuntaa huomenna heti töiden jälkeen ihanien naisten kanssa Rukalle!

DIY Betonituikut

Monissa blogeissa on tehty upeita juttuja betonista ja yksi päivä minäkin innostuin kokeilemaan betonin työstämistä. Hain kaupasta säkillisen Weberin hienoa (S 30) kuivabetonia, metallisen lapion sekä ämpärin betonimassalle. Vettä lisäilin betoniaineksen sekaan vähän kerrallaan, mututuntumalla.

Muotteina käytin rypsiöljyllä voideltuja rahkapurkkeja ja koska betoniainesta tuli odotettua enemmän, täytin ekstrana myös kertakäyttömukeja sekä kaikkea mahdollista, jota kotoa sattui löytymään. Kertakäyttömukit eivät minulla kuitenkaan toimineet kovinkaan hyvin, betoni kun ei niissä kuivunut odotetulla tavalla, vaan jäi osittain hieman kosteaksi ja mureni nopeasti. Noh, ensi kerralla olen viisaampi.

Rahkapurkkeihin tehdyt tuikkukipot onnistuivat parhaiten ja ne pääsivätkin käyttöön kuistin uusiin lyhtyihin. Jätin ne tarkoituksella mahdollisimman rouheiksi, mutta näitähän voi halutessaan hioa sileämmiksi.

Vaikkei kaikki työt onnistunutkaan, oli tämä mukava kokeilu ja varmasti teen kuivabetonista jotain toistekin, 25 kilon säkistä kun on vielä melko melko paljon jäljellä.

Iloista tiistaita!

Tupsulaventeli & murattia

En olekaan muistanut kirjoittaa kuistin kesäkukista, niistä toistaiseksi ainokaisista, sillä terassi odottaa vielä kesäkuntoon laittoa. Tässä kun ei ilmat ole vielä kovinkaan kesäiset olleet, niin hieman on jäänyt ulkotilojen sisustaminen. Sain kuitenkin sadetta uhmaten öljyttyä terassin, joten ehkäpä sekin heinäkuun aikana valmistuu.

Kuistille ulko-oven viereen roudasin varastosta Pentikin metallijakkaran ja sen päälle istutin Ikean amppeliin tupsulaventelin ja murattia. Viereen V:n sahaama koivupölli, jonka päälle löytyi alelaarista aikoinaan mukaan tarttunut metallinen kastelukannu. Tulipahan sillekin käyttöä.

Yksinkertaista ja meikäläisen hortonomin taidoille sopivaa!

Ja sairastelukuulumisia sen verran, että neurologi ei löytänyt mitään selitystä säryilleni, joten huomenna olisi palattava töihin, oli olo mikä tahansa. Fiilikset ovat osittain helpottuneet (siitä ettei mitään vakavaa löytynyt), mutta samalla ihmetyttää se, mistä säryt voivat johtua. Kesälomani ajankohdasta ei myöskään ole tietoa, saa nähdä saanko sitä edes kesän aikana pidettyä. Ilmeisesti jää siis tänäkin vuonna asuntomessut käymättä.

Kaikesta huolimatta, kivaa tiistaita!

31122014

Kiitoksia teille ihanille lukijoille tästä vuodesta ja onnellista uutta vuotta ihan jokaiselle!

Kuistin talvikukkia

Järkkärini lähti tänään kohti Helsinkiä ja Canonin huoltoa ja kyseisellä reissulla se tuleekin olemaan pari seuraavaa viikkoa, jos sitä kannattaa edes korjata. Onneksi ehdin ennen kameran hajoamista räpsiä muutaman kuvan etupihan talvikukista.

Puksipuut laitoin talvehtimaan autotalliin (tai yritin laittaa, toivottavasti selviävät kesään) ja niiden tilalle suuriin valkoisiin ruukkuihin pääsi kaksiväriset callunat.

Kuistilla koivupöllin päällä joulutunnelmaa tuo pieni sypressi. Voi kun siihen saisi vielä valot, niin se olisi täydellinen. Meidän talossa ei vain ole pistorasiaa tuossa kuistilla.

Fb:n kirpparilta löysin erään naisen tekemiä havukransseja ja pakkohan minun oli ostaa sellainen oveen.

Kranssi on tehty upeasta hopeanhohtoisesta katajasta ja sen voi huoletta laittaa aikanaan kompostiin, sillä teossa on käytetty vain maatuvia materiaaleja.

Onko teillä jo talvi-istutukset valmiina?

Kivaa torstaita!